Pilvipalveluiden kustannusten vertailu ja ennakointi

kirjoittaja | maalis 8, 2021 | Ohjelmistotalot, SAP-konsultointiyritykset, Teollisuusyritykset

Pilvipalveluiden kustannusten vertailu tai ennakointi ei ole helppoa. Tämä vaikeuttaa tarpeisiin sopivan palvelun valintaa. Kustannusten huomioimisen lisäksi valintaan vaikuttavat myös tekniset ominaisuudet ja tietoturvallisuus.

Mitä pilvipalvelulla tällä kertaa tarkoitetaan? Pilvi tietotekniikan palveluiden käsitteenä on ehtinyt jo vakiinnuttamaan paikkansa alan termistössä, mutta ei ole löytänyt yhteistä yksiselitteistä määritelmäänsä. Yksi yleisistä ja osuvista kuvauksista on, että ”pilvi on vain muiden tietokoneita”. Kaikki pilvipalvelut hyödyntävät edelleen fyysisistä tietokoneista eli palvelimista muodostuvaa alustaa. Kyse siis on muiden tietokoneista ja niiden päälle toteutetuista erilaisista palveluista. Joissain tapauksissa kyse voi olla myös omista palvelimista, joilla toteutetaan pilvipalvelua organisaation asiakkaille. Tässä yhteydessä pilven hinnoittelurakenteita vertaillessa raja on laskettu taivasta alemmaksi, virtuaalipalvelimen ylläpidon tasolle.

Konesalipalvelut sisältävät yleensä kaiken sen, mitä toimintavarman virtualisoidun palvelimen tarjoaminen edellyttää. Tähän sisältyvät palvelintila, sähkö, jäähdytys, tietoliikenneyhteydet, fyysiset palvelimet, levyjärjestelmät, virtualisointijärjestelmä ja varmistusratkaisut. Näiden hinnoitteluissa on eroja eri palveluntarjoajien ja ratkaisumallien kesken. Pilvipalvelun toteutuksessa nykyään, jos se harvinaisin vaihtoehto, on tehdä palvelu itse on premise -toteutuksena. Vaihtoehtojen toisena ääripäänä pidetään yleisesti ns. julkipilveä, eli globaalien suuryritysten, kuten Amazonin, Microsoftin ja Googlen tarjoamia ratkaisuja.

Kun pilvipalvelua toteutetaan omiin tiloihin, eli on premise -ratkaisuna, kustannuksia kertyy pidemmän aikavälin investoinneista, kuten tilan fyysisestä suojaamisesta (kulunvalvonta, turvaovet, kameravalvonta), sähkön varmistamisesta (UPS, generaattorit), jäähdytyksestä (varmistettu jäähdytys) ja tietoliikenneyhteyksistä (kahdennetut eri reitit). Näiden lisäksi investoitavaksi tulevat myös fyysiset palvelimet ja levyjärjestelmät. Oman pilvipalvelun tuottamisen kiinteät kulut muodostuvat sähkön kulutuksesta, tietoliikennemaksuista, virtualisointijärjestelmän lisensseistä, varmistusratkaisun lisensseistä ja käyttöjärjestelmien lisensseistä. Vaikein arvioitava kustannus on ympäristön ylläpitoon käytettävä työaika. Juuri tästä syystä ja vaadittavista alkuinvestoinneista johtuen on premise -ratkaisut ovat lähes kadonneet kuluneen kymmenen vuoden aikana.

Pilvipalvelua on tuotettu ulkoisten kumppanien konesaleista jo useamman vuosikymmenen ajan. Julkipilvikäsitteen synnyn myötä näiden konesalitoimittajien palveluille on tullut yhteiseksi nimitykseksi yksityinen pilvi. Konesalipalvelu mahdollistaa organisaatioille oman yksityisen pilven muodostamisen jaettuun palveluympäristöön. Jotta asia ei ole näin yksinkertaista, myös julkipilvipalveluntarjoajilta voi ostaa yksityistä pilvipalvelua. Tästä kuitenkin tarkemmin myöhemmin.Yksityisen pilven hinnoittelun määrittää konesalipalveluntarjoaja. Yleisesti yksittäisen virtuaalipalvelin hintaan sisältyvät aiemmin mainitut tilaan-, sähköön ja jäähdytykseen liittyvät kustannukset. Palvelimen hinta muodostuu usein sen mukaisesti, minkälaisia resursseja sille on määritetty (vCPU, muisti ja levytila). Palvelimen resurssien lisäksi hintaan vaikuttavat lisäpalvelut, kuten varmistukset, käyttöjärjestelmälisenssit, virustorjuntaratkaisut, monitorointi ja ylläpito. Tietoliikenneyhteydet voivat sisältyä palvelimen hintaan tai olla erikseen hinnoiteltuina koko asiakkaalle varatun yksityisen pilven osalta. Ylläpidon hinnoitteluun vaikuttaa palveluntarjoajan ja asiakkaan välinen vastuunjako, sovittu palvelutaso (SLA) ja mahdollisten palvelimelle asennettujen ohjelmistojen ylläpitäminen. Yksityisen pilven ratkaisuissa yleistä on kustannusten ennustettavuus varsinkin, jos keskinäisistä vastuista palveluntarjoajan kanssa on sovittu selkeästi.

Julkisen pilven palvelut ulottuvat usein tarjottavien sovellusten tasolle, jolloin samaa pilvipalvelun kapasiteettia hyödyntävät kaikki asiakkaat ja hinta muodostuu tarjottavan sovelluksen lisensointimallista. Tässä yhteydessä keskitytään kuitenkin vertailun mielekkyyden vuoksi julkipilvitoimijoiden tarjoamien yksityisen pilven palveluihin eli tarkemmin sanottuna virtuaalipalvelimiin. Julkisesta pilvestä hankittuina virtuaalipalvelimien hinnoittelu on hyvin samankaltainen kuin konesalipalveluntarjoajien yksityisessä pilvessäkin. Erona voi kuitenkin olla palvelimen resurssien hinnoittelu minuutti- tai jopa sekuntipohjaisesti. Tämä joustava hinnoittelumalli mahdollistaa kustannusten säästämisen, jos palvelimia ei tarvita jatkuvasti. Testiympäristöt ovat esimerkiksi yksi potentiaalinen säästökohde. Toinen huomioitava asia julkisesta pilvestä hankituissa virtuaalipalvelimissa on tietoliikenteen hinnoittelu. Julkisessa pilvessä internetiin suuntautuva (tai julkipilveen suuntautuva) tietoliikennemäärä on usein hinnoiteltu. Koska palveluita käytetään internetin yli, voi tästä muodostua kustannus, jota ei ole osattu ennakoida riittävästi. Kolmas ero konesalipalveluntarjoajiin julkisessa pilvessä on se, että virtuaalipalvelimien käyttöjärjestelmätason ylläpitoa ei yleisesti ole tarjolla julkisen pilvipalveluntarjoajan toimesta.

Mikä näistä kolmesta erilaisesta pilvipalvelun toteutustavasta soveltuu organisaatioiden tarpeisiin eri tilanteissa?

On premise -mallisen oman yksityisen pilven toteuttamisen tarpeet ovat vähentyneet viime vuosina. Tämä toteutusmalli lienee paras vaihtoehto, jos tietoturvan hallinta on säilytettävä oman organisaation sisällä mahdollisimman laajasti, tai jos tietoliikenneyhteyksien varmistaminen käyttöpaikkaan koetaan liian suureksi riskiksi esimerkiksi tuotantolaitoksissa.

Yksityisen pilven hankkiminen konesalipalveluntarjoajalta mahdollistaa hyvän kustannusten ennakoitavuuden ja vertailtavia vaihtoehtoja löytyy runsaasti. Konesalikumppanin tarjoamien palveluiden laajuus, hinnoittelu ja tietoturvanhallintajärjestelmä ovat asioita, joita vertaamalla voi valita tarpeeseen parhaiten vastaavan toimijan.

Julkipilvestä hankittujen virtuaalipalvelimien parhaat puolet liittyvät hinnoittelun joustavuuteen ja mahdollisuuteen valita palvelimien sijainti maailmanlaajuisesta konesalivaihtoehdoista. Jos organisaation toiminta edellyttää palveluiden tarjoamista eri mantereilla, voi tämä olla ratkaisevat tekijä palvelun valinnassa.

Petteri Pulkkinen toimii Magic Cloudin teknisenä johtajana. Yli 20 vuoden kokemuksella IT-alalta Petteri johtaa Magic Cloudin pilviympäristön kehittämistä ja varmistaa, että se palvelee asiakkaiden tarpeita nyt ja tulevaisuudessa.

Magic Cloud on suomalainen ohjelmisto- ja teollisuusyritysten pilvipalvelukumppani. Magic Cloudin ydintoimintaa on pilviympäristön ja tietoturvallisuuden kehittäminen yhdessä asiakkaan kanssa. Palvelemme aina ihmisiä, emme teknologiaa. 

Magic Cloudin konesaleissa on käytössä Nutanix Enterprise Cloud on PRIMERGY -ratkaisu, jossa yhdistyvät Nutanixin ohjelmisto sekä Fujitsun suorituskykyiset, skaalautuvat ja energiatehokkaat PRIMERGY-palvelimet.

Yksityisen pilven turvallisuus ja hallinta julkipilven käyttökokemuksella
#Pilvessä-podcast | 12. Keskitetty lokienhallinta ja SIEM tietoturvassa
<h6>Petteri Pulkkinen</h6>
Petteri Pulkkinen