Yhä useammat yritykset ja käyttäjät odottavat pilvipalveluilta äidinkielellä saatavia palveluita sekä itsepalvelun lisäksi asiantuntijapalveluita. Suomalaisia pilvipalveluita on kehitettävä, jotta ne ovat yrityksen pilvipalvelutarpeeseen paras saatavilla oleva ratkaisu kansainvälisessä vertailussa.
Koronan hallitessa otsikoita ja talouden jatkaessa lähes vapaan pudotuksen kaltaisessa tilassa pilvipalvelut kasvavat voimakkaasti. Koronan takia pilvipalveluiden käytössä on edetty pikakelauksella verrattuna tilanteeseen, jossa koronavirus ei olisi yllättänyt yhteiskuntaamme housut kintuissa. Julkisuudessa pilvi on viimeisen vuoden aikana tarkoittanut ennen muuta Teamsin ja Zoomin kaltaisia palveluita, joiden myötä etäkokouksista on tullut konservatiivisimmillakin toimialoilla arkipäivää. Vaikka Teamsit ja Zoomit ovatkin saaneet paistatella viime ajat julkisuuden valokeilassa, niin ne edustavat varsin pientä osaa pilvipalveluiden markkinassa. Tämä on kuitenkin johtanut viime aikoina siihen, että pilvipalveluiksi mielletään ennen muuta amerikkalaisia IT-alan jättiläisiä. Onko pilvipalveluiden tulevaisuus siis amerikkalaisten yritysten varassa?
Euroopassa 80% kaikesta datasta ei ole vielä missään pilvessä. Koska pilvestä puhutaan nyt todella paljon, helposti voi syntyä käsitys, että yritykset ovat jo siirtyneet pilveen. Todellisuudessa tällä matkalla ollaan vasta aivan alussa. Amerikkalaiset pilvipalvelut ovat varmasti osa sitä pilvipalveluiden ekosysteemiä, joita yritykset Suomessakin tulevat tulevaisuudessa käyttämään. Erityisen vahvoilla nämä amerikkalaiset yritykset ovat helposti monistettavien pilvipalveluiden tarjoamisessa, johon ei liity sen enempää räätälöimisen kuin henkilökohtaisen palvelunkaan tarvetta. Esimerkkejä tällaisista pilvipalveluista voisivat olla vaikkapa etäkokoukset, sähköposti, pikaviestintä tai vaikkapa tiedostojen jakopalvelut. Sen sijaan tietylle toimialle tai maantieteelliselle alueelle räätälöidyt sovellukset kuten vaikkapa ERP-järjestelmät ovat varsin usein toteutettu paikallisten yritysten toimesta ja aika usein näiden sovellusten toteutuksessa käytetty pilvi on jokin muu kuin amerikkalainen Microsoft, Amazon tai Google.
On kuitenkin totta, että niin Suomessa kuin Euroopassa laajemminkin pilvipalveluiden kehityksessä tullaan tällä hetkellä pahasti amerikkalaisia jäljessä. Viime vuosina vallitsevaan tilanteeseen on herätty niin yrityksissä kuin julkisellakin puolella. Olen itse mukana Euroopan Unionin sisämarkkinakomissaari Thierry Brettonin vetämässä hankkeessa ”Next Generation Cloud Supply for Europe”, jossa Euroopasta on tarkoitus luoda pilvipalveluiden suurvalta kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä.
Kun on tutkittu, mitä yritykset ja käyttäjät pilvipalveluilta odottavat, ehkä hieman yllättäenkin esille on noussut äidinkielellä saatavat palvelut sekä pelkän itsepalvelun lisäksi saatavilla olevat asiantuntijapalvelut. Kun tilannetta katsotaan Suomesta käsin, kumpaakaan näistä toiveista eivät amerikkalaiset jättiläiset käytännössä tarjoa.
Koronaviruspandemia on myös nostanut vahvasti pinnalle huoltovarmuuden. Koronan aikana pilvipalveluiden saatavuus ei ole missään vaiheessa vaarantunut, vaikka niiden käyttö kasvoikin viime vuoden keväänä räjähdysmäisesti. Vaikka huoltovarmuus ei olekaan ollut pilvipalveluiden käytön suhteen uhattuna, viimeinen vuosi on saanut yritykset ja yhteiskunnan suhtautumaan tähän asiaan merkittävästi aikaisempaa kriittisemmin. Yhteiskunnan ”verenkierto” on hiljalleen ja hieman vaivihkaakin rakentumassa erilaisten pilvipalveluiden ympärille ja huoltovarmuuteen onkin syytä kiinnittää huomiota nyt eikä tilanteessa, jossa huoltovarmuus saattaisi olla jo vaarantunut.
Me Magic Cloudilla kehitämme aktiivisesti suomalaista pilveä. Me tarjoamme suomenkielistä palvelua ja pilvipalveluitamme voi hyvin täydentää osaavalla asiantuntijapalvelulla. Meillä on vahva visio pilvipalveluiden tulevaisuudesta. Emme tyydy seuraamaan vision toteumista katsomosta, vaan olemme tekemässä tätä palvelua asiakkaillemme ja asiakkaidemme kanssa joka päivä. Tämän lisäksi vaikutamme jatkuvasti alan kehitykseen ja toimintaedellytyksien luomiseen niin täällä kotimaassa kuin kansainvälisilläkin areenoilla.
Pilvipalveluiden on kehityttävä koko ajan ja suomalaisten pilvipalveluiden on kestettävä kansainvälisessä vertailussa. Suomalaista pilveä ei pidä ostaa sen takia, että se on suomalainen, vaan sen takia, että se on yrityksen pilvipalvelutarpeeseen paras saatavilla oleva ratkaisu. Tässä on haastetta meille kaikille suomalaisille pilvipalveluita tuottaville yrityksille. Meillä on tavoitteena tarjota parasta suomalaista pilveä ja kasvaa Suomen johtavaksi pilvipalvelutarjoajaksi. Tälle matkalle tarvitsemme mukaan suomalaisia yrityksiä.
