Suomen konesalit heitteillä?

kirjoittaja | helmi 23, 2022 | Blogi, Ohjelmistotalot, Teollisuusyritykset, Tilitoimistot

Rittalin mukaan 30% Suomen konesaleista on vailla kunnollista ylläpitoa. Luku kuulostaa äkkiseltään hurjalta. Tämän perusteella lähes joka kolmas konesali Suomessa olisi tuuliajolla. Ikävä kyllä, oman näppituntuman perusteella luku ei vaikuta liioitellulta. Konesalilla ja konesalilla on nimittäin eroa. Aika harvoin olen päässyt vierailemaan hyvin hoidetussa konesalissa sellaisessa yrityksessä, jonka liiketoimintaa konesalit eivät ole. Aika usein näissä yrityksissä on menty sieltä mistä aita on matalin.

Miten ihmeessä näin voi olla? Syitä on varmasti useita, mutta oman käsitykseni mukaan yrityksen johdossa ei ymmärretä millaisia resursseja konesalin pyörittäminen vaatii. Toisaalta yrityksen oman IT-henkilön tai osaston osaaminen ei lopulta oikeasti riitä operoimaan konesalia ja ainahan myös rahalla on vaikutusta. Hyvin suunniteltu ja ylläpidetty konesali maksaa varmasti enemmän kuin nopeasti vapautuneeseen ”kellarikomeroon” viritelty laitetila.

Yrityksen pyörittämiseen liittyy olennaisesti riskit. Yleensä ajatellaan, että hyvään liiketoimintaan liittyy riskien tunnistaminen ja niiden harkittu ottaminen. Onko siis 30 % yrityksistä ottanut tietoisen riskin laiminlyödessään omien konesaliensa ylläpidon? Minun nähdäkseni ei. Oman kokemukseni perusteella suurimmalla osalla näistä yrityksistä ei ole tunnistettu konesaliin kohdistuvaa riskiä. Tässä olisikin nyt alan konsulteilla paljon konsultoitavaa.

Usein vieläkin oman konesalin käyttöä perustellaan kustannussyillä. Excel-laskelmissa kustannukset saadaankin helposti näyttämään erittäin kilpailukykyisiltä, jos ammattimaisesti hoidettua palveluna tarjottavaa konesalia verrataan yrityksen omaan ”retuperällä” olevaan konesaliin. Niillä yrityksillä, joiden liiketoimintaa konesalit eivät ole, on tyypillistä, että konesalit ovat tiloina valtavan suuria suhteessa palvelinkapasiteettiin, jota tämänkaltaiset yritykset tarvitsevat.

Niihin tilanteisiin, joissa minä olen ollut mukana siirtämässä yrityksen vanhaa konesalia ulkoistettuun konesalikapasiteettiin, poikkeuksetta sekä kapasiteetin että tilan tarve on vähentynyt aivan merkittävästi. Kärjistäen voidaan myös ajatella, että yrityksen omassa käytössä olevaan konesaliin kohdistuu tai pitäisi kohdistua aivan samat huolto- ja ylläpitotoimenpiteet kuin ulkoistettuun konesaliin. Valtava ero tässä sen sijaan syntyy siinä, että ulkoistetun konesalin kustannuksia ovat jakamassa kaikki ulkoistettua konesalia käyttävät yritykset. Hyvin usein sekä tehokkuus että taloudellisuus ovat ulkoistetun konesalin puolella, kunhan vertailua osataan tehdä oikein.

Konesaleissa on käynnissä sama murros, joka nähtiin sähkössä sata vuotta sitten. 100 vuotta sitten oli vielä tavallista, että tehtaat tuottivat itse oman sähkönsä. Tänä päivänä sähkö tulee ”seinästä” ja aika harvoin tehdasta pystyttäessä yritys pohtii oman sähkölaitoksen perustamista. Konesalien kohdalla nähdään nyt aivan sama kehityskaari, jonka sähkönjakelussa näimme aikoinaan.

Kirjoittaja on Timo Haapavuori, Magic Cloudin toimitusjohtaja, joka herää edelleen 25  yrittäjävuoden jälkeen joka aamu tekemään parempaa pilvipalvelua. Yrityksillä pitää olla suomalainen, vihreä ja asiantuntijapalvelulla varustettu vaihtoehto pilvipalvelulle.

Miten tunnistaa sovellus- ja pilviympäristön haavoittuvuudet?
Yhdessä pääsee pidemmälle – Asiantuntijamyynti on joukkuelaji
Asiantuntijat myynnin tiedustelujoukoiksi?
Asiantuntijat myynnin tiedustelujoukoiksi?

Asiantuntijaorganisaatiossa on (yllätys yllätys) yleistä, että nimenomaan asiantuntijat ovat paljon vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Puhutaan siis projektihenkilökunnasta, pilvipalveluarkkitehdeistä, teknisestä tuesta, palvelupäälliköistä aina tekniseen johtajaan...

<h6>Timo Haapavuori</h6>
Timo Haapavuori