Vajaassa viidessä vuodessa maailma on muuttunut todella paljon. Monet itsestäänselvyyksinä pidetyt asiat ovat kääntyneet 180 astetta ja jonkinlainen varmuus on vaihtunut epävarmuudeksi. Meillä on ollut tähän mennessä 2020-luvulla kaksi valtavaa mullistusta, joiden jälkeen maailma ei ole enää näyttänyt samalta kuin miltä se näytti vielä vuonna 2019. Mitä voimme oppia näistä viime vuosien kriiseistä?
Koronavirus ja laajamittainen sota Euroopassa
Vuonna 2020 koronavirus lukitsi ihmiset ympäri maailmaa koteihinsa ja vuonna 2022 Venäjä aloitti laajamittaisen sodan Ukrainassa. Vuonna 2019 emme voineet edes kuvitella, että ihmisten kanssakäyminen käytännössä kiellettäisiin. Jopa Uudenmaan ja muun Suomen välille tultaisiin asentamaan raja, jota ei saa ylittää ilman painavaa perustetta. Emmekä vielä vuonna 2021 voineet uskoa, että vuonna 2022 Euroopassa – omalla takapihallamme – voisi alkaa laajamittainen sota. Me uskoimme, että toisen maailmansodan opetukset kantaisivat vielä pitkälle tulevaisuuteen, ja vaikka muualla maailmassa sodittaisiinkin, niin Eurooppaa pidettiin alueena, jolla sodat olisivat enää vain osa historiaa.
Yrityspäättäjien uudet haasteet
Nämä perustavaa laatua olevat keskeiset muutokset ovat tuoneet yrityspäättäjien pöydälle aivan uudenlaisia asioita ratkaistaviksi. Yritykset ovat joutuneet ja joutuvat ratkaisemaan haasteita, joihin ei ole kokemusta, koulutusta tai ennakkotapauksia. Yritykset ovat joutuneet tekemään päätöksiä siinä hetkessä ja ajassa, kun tilanteet ovat eskaloituneet. Monelta osin jo tapahtuneet mullistukset ovatkin muodostaneet päätöksentekovelkaa, jota yritykset tulevat maksamaan tehtävinä päätöksinä tulevina vuosina.
Palataan takaisin koronan alkuaikoihin. Kaikki yritykset, jotka siihen vain suinkin kykenivät, siirtyivät keväällä 2020 etätöihin. Suurimmalla osalla näistä yrityksistä ei ollut etätyösopimuksia, etätyökäytäntöjä eikä myöskään etätyökaluja. Tästä huolimatta yritykset selviytyivät muutoksesta mallikkaasti, varmasti paljon paremmin kuin kukaan uskalsi edes toivoa. Tuossa tilanteessa sekä yrityksistä että työntekijöistä löytyi valtavasti resilienssiä. Toisaalta koronan hellitettyä olemme nähneet myös valtavan muutoksen toiseen suuntaan. Monet yritykset ovat patistelleet työntekijöitään takaisin toimistolle. Kuitenkin ehkä tätäkin suurempi avunhuuto on tullut työntekijöiltä itseltään, jotka ovat usein kyllästyneet etätyöhön ja toivoneet työnantajalta muutosta vallitsevaan käytäntöön. Vielä useammin nämä työntekijät ovat lähteneet hakemaan muutosta vaihtamalla työpaikkaa.
Myös Ukrainan sota on vaikuttanut yritysten toimintaan valtavasti. Monet yritykset ovat vetäytyneet Venäjältä, vakaa sähkön hinta on muuttunut erittäin volatiiliksi ja jotkut yritykset ovat varautuneet jopa sotaan Suomen rajojen sisällä. Yksi merkittävä muutos on tapahtunut myös yritysten suhtautumisessa dataan eli tietoon. Ennen koronaa valloilla oli erittäin vahva näkemys pilven kaikkivoipaisuudesta ja siihen liittyviä riskejä ei pidetty realistisina. Tiedon saatavuuden helppous, edulliseksi koettu hinta ja yleinen ”hälläväliä” asenne tietosuojaan oli vahvempaa kuin koskaan ennen tai koskaan tulisi olemaan. GDPR:ää pidettiin ylimääräisenä kustannuksena eikä sen syvintä tarkoitusta ymmärretty.
Datan hallinnan keskeinen merkitys
Olen itse osallistunut monenlaisiin datan turvaamiseen liittyviin keskusteluihin alkuvuoden 2022 jälkeen. Mieleenpainuvin näistä oli tilanne, jossa asiakas halusi varmistaa kaiken kriittisen datan saatavuuden tilanteessa, jossa Suomi muuttuisi saareksi ja mitään tietoliikenneyhteyttä Suomen ulkopuolelle ei olisi. Toisaalta paljon on käyty keskusteluja Ukrainan varjossa myös suurten kansainvälisten pilvipalveluiden puolesta. On nostettu esille argumentteja siitä, miten Ukrainan onneksi on koitunut heidän ennen sotaa valitsemansa strategia. Tässä strategiassa nimenomaan dataa oli siirretty kansainvälisiin pilvipalveluihin, jonka myötä Venäjä ei ole näin voinut ohjuksin tätä dataa tuhota.
Ehkä kuitenkin merkittävin dataan liittyvä keskustelu on viime vuosina liittynyt sen fyysisen sijainnin sijaan datan hallintaan. Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa:
- Kenen hallinnassa kriittistä dataa säilytetään?
- Minkä maan lainsäädäntöä tuohon dataan sovelletaan?
- Missä olosuhteissa pilvipalveluun sijoitettu data voisi muuttua suurvaltapolitiikan pelinappulaksi?
Vuonna 2019 kukaan ei kuvitellut, että keväällä 2020 koko maailma eristäytyy koteihinsa. Vuonna 2021 kukaan ei kuvitellut, että seuraavana vuonna Euroopassa puhkeaa laajamittainen vuosia kestävä sota. Tänään on todella vaikea nähdä, että esimerkiksi amerikkalaiseen pilvipalveluun talletetusta datasta voisi tulla pelinappula Euroopan ja Yhdysvaltain välille.
Varautuminen ja resilienssi muutosten keskellä
Ihmiskunta on halki historian yrittänyt varautua pahanpäivän varalle. Tästä tietoisesta varautumisesta huolimatta tulevaisuus yllättää meidät lähes aina. Lopulta muutosta tai sen nopeutta on kovin vaikea ennakoida. Kuitenkin varautuminen itsessään yleensä parantaa meidän kykyämme selviytyä yllättävistä muutoksista. Juuri nyt tekoälyyn kohdistuu valtavasti odotuksia, mutta ehkä vielä tätäkin enemmän pelkoja. Tekeekö tekoäly meistä työttömiä tai jopa sen itsensä orjia, vai onko tekoäly suurin tuottavuutta ja hyvinvointia parantava muutos sitten teollisen vallankumouksen?
Tässä muuttuvassa ajassa, jossa monet meistä tuskailevat muutosten ja epävarmuuden keskellä, on ehkä kuitenkin hyvä muistaa, että maailma on aina muuttunut. Muutokset ovat aina yllättäneet meidät, mutta keskimäärin muutoksiin on yleensä kyetty sopeutumaan. Usein ne on myös lopulta käännetty voitoksi. Resilienssi on kielessämme uudehko sana, mutta se on ollut ihmisten ominaisuus niin pitkään kuin olemme olleet olemassa. Resilienssi on mahdollistanut olemassaolomme jatkumisen aikojen alusta tähän hetkeen asti. Muutoksista ja epävarmuudesta huolimatta suhtaudun varsin luottavaisesti kykyymme sopeutua yllättäviin muutoksiin myös tulevaisuudessa.
Artikkelin kirjoittanut:
Timo Haapavuori, toimitusjohtaja, Magic Cloud
timo.haapavuori@magiccloud.fi
050 584 2585