Tekoäly on käytössä lähes jokaisessa organisaatiossa. Sillä kirjoitetaan tekstejä, haetaan tietoa, analysoidaan aineistoja ja tuetaan asiantuntijatyötä. Käyttö on usein laajentunut nopeammin kuin yhteiset toimintatavat ovat ehtineet kehittyä. Siksi ajankohtaisin kysymys ei useimmille organisaatioille ole se, kuuluuko jokin järjestelmä tekoälyasetuksen suuririskiluokkaan, vaan tiedämmekö missä tai mihin tekoälyä käytetään, ja kuka käytöstä vastaa.
Miten AI Act näkyy tavallisessa käytössä?
EU tekoälyasetuksesta eli AI Actista (EU 2024/1689) keskusteltaessa huomio kiinnittyy usein suuririskisiin järjestelmiin. Siksi moni saattaa elää siinä käsityksessä, ettei asetus koske omaa toimintaa tai ylipäätään tavanomaista tekoälyn käyttöä. 2.8.2026 sovellettaviksi tulleet avoimuusvelvoitteet näkyvät kuitenkin jo esimerkiksi chatboteissa ja generatiivisessa sisällöntuotannossa. Käyttäjälle on lähtökohtaisesti kerrottava, kun hän asioi tekoälyn kanssa, jonka lisäksi tekoälyllä tuotettu tai muokattu sisältö on merkittävä asianmukaisesti. Jos tekoälyä käytetään asiakaspalvelussa, sisällöntuotannossa tai asiantuntijatyössä, myös vastuu tuotosten tarkistamisesta ja käytöstä pitää määritellä.
Käytännössä suurin haaste on usein se, ettei organisaatiolla ole kokonaiskuvaa tekoälyn käytöstä. Tiimit voivat käyttää eri tekoälypalveluita, joista osa on hankittu yhteisesti ja osa otettu käyttöön työntekijöiden omiin tarpeisiin. Myös tavallisiin ohjelmistoihin lisätään jatkuvasti tekoälyominaisuuksia, joita ei välttämättä tunnisteta erillisiksi tekoälyjärjestelmiksi. Näin syntyy varjo-AI eli tekoälyn käyttöä, joka jää yhteisten käytäntöjen ja seurannan ulkopuolelle.
Hallinta ei tarkoita käytön estämistä
Tekoälyn hallinta saatetaan mieltää kielloiksi, tarkastuslistoiksi tai raskaiksi hyväksymisprosesseiksi. Käytännössä kyse on yhteisen tilannekuvan ja selkeiden pelisääntöjen rakentamisesta. Organisaation pitäisi tietää, mitä tekoälypalveluita käytetään, millaista tietoa niissä käsitellään, mihin niiden tuottamaa sisältöä käytetään ja kuka vastaa tuotosten tarkistamisesta. Kun näihin kysymyksiin saadaan vastaukset, on helpompi laatia käytännön ohjeet ja valita tarvittavat tekniset ratkaisut.
Kaikkia käyttötapoja ei ole tarpeen arvioida yhtä perusteellisesti. Sisäiseen tekstin luonnosteluun ei tarvita yhtä kattavaa arviointia kuin ratkaisuun, joka vaikuttaa asiakkaisiin, työntekijöihin tai päätöksentekoon. Käytännöt kannattaa suhteuttaa siihen, mihin tekoälyä käytetään, millaista tietoa se käsittelee ja mitä virheellisestä tuotoksesta voisi seurata. Toimivan hallinnan tarkoitus ei ole hidastaa tekoälyn käyttöä, vaan mahdollistaa sen turvallinen hyödyntäminen ja tehdä hallitusta käyttötavasta helpoin vaihtoehto.
Hallittu alusta tekee käytöstä näkyvää
Magic Cloudissa olemme lähestyneet asiaa rakentamalla tekoälyn käytölle hallitun teknisen ympäristön. Käytössämme on AI-alusta, jota ajetaan omassa datakeskuksessamme Suomessa. Se tarjoaa organisaatioille vaihtoehdon tilanteeseen, jossa tekoälyn käyttö hajaantuu useisiin erillisiin ulkopuolisiin palveluihin. Kun käyttö tapahtuu hallitulla alustalla, se voidaan kytkeä organisaation pääsynhallintaan, lokitukseen ja tiedonhallinnan käytäntöihin.
Kun tieto tekoälyn käytöstä kertyy osana alustan normaalia toimintaa, kokonaiskuva ei jää yksittäisten kartoitusten varaan. Hallittu AI-alusta ei poista organisaation vastuita eikä ratkaise kaikkia tekoälyn käyttöön liittyviä kysymyksiä, mutta se parantaa näkyvyyttä, helpottaa käytön seurantaa ja selkeyttää asiakkaan ja palveluntarjoajan välistä vastuunjakoa. Hallitun AI-alustan vahvuus on myös siinä, että se yhdistää hallittavuuden ja käytettävyyden. Kun hyväksytty ratkaisu vastaa arjen todellisia tarpeita, parempia ratkaisuja ei tarvitse etsiä muualta ja tekoälyn käyttö pysyy organisaation yhteisten käytäntöjen piirissä.
Mistä kannattaa aloittaa?
Tekoälyn hallinnan voi aloittaa pienin askelin, eikä alkuun tarvita laajaa hanketta tai suuria investointeja. Olennaista on muodostaa realistinen kuva siitä, missä tekoälyä hyödynnetään ja mitä palveluita organisaatiossa on käytössä. Työntekijöiltä kannattaa kysyä suoraan, mitä työkaluja he käyttävät työssään, sillä pelkkä hyväksyttyjen tekoälypalveluiden lista ei yleensä kerro koko totuutta. Kun todellinen käyttö tunnetaan, myös jatkotoimet voidaan kohdistaa sinne, missä niitä eniten tarvitaan.
Kun nykytilanne tunnetaan, voidaan määrittää vastuut ja tunnistaa tilanteet, joissa tekoälyn tuottama sisältö on tarkistettava tai sen käytöstä on kerrottava asiakkaalle. Tekoälyn hallinnassa ei ole kyse vain asetuksen vaatimusten täyttämisestä, vaan siitä, että käyttö, tiedot ja vastuut pysyvät organisaation hallinnassa. Selkeä kokonaiskuva helpottaa myös uusien ratkaisujen käyttöönottoa ja mahdollistaa tekoälyn laajemman, turvallisemman ja luotettavamman hyödyntämisen. Magic Cloud auttaa kartoittamaan tekoälyn käytön nykytilan ja tarjoaa AI-alustan, joka tekee hallitusta käytöstä helppoa osana organisaation arkea.
